Huippukunnossa

Huhhuh, kävin tänään hiihtämässä !

Ja joudun kyllä toteemaan ettei se edelleenkään oo ihan mun laji.

Meni joku tunti kun etin itelleni vaatteita ja valmistauduin henkisesti siihen. Ja vielä mietin senkin jälkeen, että pitäskö sittenkään. No sain itteni ovesta ulos, ja aattelin että kipitän vaan nopeesti sinne ladulle, sukset jalkaan ja menoks.

Hahah, tuossa matkalla on kuitenki yks tienylitys, johon kaks autoo pysähty oottamaan mua. Ei tietenkään tullu mieleen, että monot meinaa olla vähän liukkaat kovalla jäisellä tiellä ja siihen sitten pyllähdin keskelle tietä suksien ja sauvojen kanssa, kun kaks autoo oottaa vieressä. Jeejee.

Hiihdin ensimmäiset ehkä 50 metriä loivaa ylämäkee. Mikä huippukunto! Fiilis oli sama kun ala-asteen hiiihtokilpailuissa viiden kilometrin lenkin jälkeen veren maku suussa maalisuoralla. Äääh, pitäsköhän oikeesti rueta vähän liikkumaan enemmän...

Hyvä esimerkki, miks mulla on tuolla muistilistassa "liiku enemmän" ja "käy ulkona." Vielä jokunen vuos sitten harrastin kaikkee liikuntaa ihan aktiivisesti, ja mulla oli tosi hyvä kunto. Vaan kun lopetin ne hommat sitten, niin näin siinä käy.. Aikomus ois nyt kohottaa ihan yleisesti kuntoo ja samalla yrittää välttää niitä päiviä, kun ei tuu käytyä ulkona ollenkaan.

Mutta nyt, ainakin hetkeen, aattelin olla vaan tekemättä mitään, kattoo telkkaria ja syyä suklaata. :)